Ajatus maailmanympärimatkasta jalostui varsinaisesti toiminnaksi huhtikuussa, kun Stockan Hulluilta päiviltä hihaan tarttui Intian lento ja miniläppäri. Sitten avattiin voimiemme tunnossa blogi. Duunissa asiasta informoitiin heti pikimmiten, ja molempien työnantajat Tietotili ja Strafica suhtautuivat ideaan mitä mainioimmin. Respectia vaan Manskulle ja Pasilankadulle! Round The World oli lukittu.
Toinen asunto myytiin ennen juhannusta ja toinen pistettiin vuokralle syyskuun alusta. Mutta kaksinkertaisen muuttohelvetinkään jälkeen ei ihan olisi uskonut, että 10 kuukauden heilastelun myötä päädyttiin asumaan Sarin faijalle… Ihan kaikkia kamoja ei saatu tungettua varastoomme, mutta onneksi saatiin järjestettyä hyvin maalattua lisätilaa.
Ilmeisesti molempia on maapallon pyörittely kautta aikain kiinnostanut, sillä molemmilta kaivautui muutoissa pienoismaapallot. Ideointia jatkettiin sijoittamalla kyseiset minitellukset yöpöydille, mistä imeytyikin rutkasti potentiaalisia kohteita ja reittivaihtoehtoja. Yhteisen harrastuksen tiimoilta todettiin ykskantaan, että ensimmäiset 2-3 kuukautta golfataan Intiassa ja Kaakkois-Aasiassa, minkä jälkeen jatketaan kevyemmin kantamuksin.
Reissun valmistelut saivat isommin tulta alleen elokuun alussa. Käytiin kilpaa hakemassa matkavakuutukset ja rokotuksia (mm. AB-hepatiitti, lavantauti, keltakuume, Japanin aivotulehdus, kolera), johon sujahti kuin varkain muutamia satoja euroja. Matka-apteekista muodostui myös melkoisen kattava arsenaali monenmoista nappia: 5 antibioottikuuria, kyypakkaus, EA-kamat, malaria-, särky- ja allergialääkkeet, maitohappobakteerit, hydrokortisonia, kovan ja löysän vatsat rohdot ja tietenkin rutkasti desinfiointiaineita. Lekuri katsoi aiheelliseksi kirjoittaa reseptille myös diapamia – käyttötarkoitus varmaan poikkeuksellisen kovaan vitutukseen eli pamit kaivettaneen esille siinä vaiheessa, kun kaikki kamat on keikattu.
Tehtiin varustelistoja , joiden pohjalta rinkkojen tavoitepainoksi asetettiin 12 kiloa. Golfkamat sullottiin yhteen kantobägiin ja rinkkaan pakattiin ultrakevyt mailapussi. Koepakkailua ei sitten kuitenkaan taidettu harrastaa riittävästi, sillä lentoa edeltävänä yönä tehty rinkkojen koepunnitus näytti 16 kiloa ketale ja golfsetti 12,2 kiloa. Mittaustuloksesta ei kuitenkaan liiemmin huolestuttu, koska golfkamoista on tarkoitus päästä irti Thaimaan rundin jälkeen.
Syyskuun alku oli tarkoitus pyhittää frendien kuosittamiseen. Todettiin vain, että mitenkään ei ehditä tavata kaikkia kivoja tyyppejä (kohtuu monet toki ehdittiin). Sari järkkäs läksiäiset (kiitsa ihaNAISET ja MIEHET, kortti, paidat ja pinssit on mukana!) pulska viikko ennen paukkua.
Vikana viikonloppuna käytiin nuuhkimassa meille niin rakkaassa Turun saaristossa merimaskulaista meri-ilmaa ja sienestämässä.
Paluumatkalla heivattiin yksi tarpeeton farmarikiesi Koskiin ja hyvästeltiin Karin vanhemmat. Viimeisin, joskaan ei helpoin, hyvästeltävä oli basenjikerhon haukkumaton haukku Rommi.
Ehdottomasti lähtöä edeltäneen viikon häröilyosaston parasta antia oli se, kun Hillo hävitti Helsingin aamuruuhkassa koko luottokorttirepertuaarinsa, kuoletti ne ja heti kohta löysi ne. Edes yhden uuden toimivan kortin saaminen matkaan ei juuri tuottanut suurempia ongelmia – Kari näet sai kuin saikin tapahtumarikkaiden vaiheiden jälkeen kuitattua itselleen Luottokunnasta uuden Visan jopa 6 tuntia ennen lentoa…