Buggylla Batamilla Belaillen

Indonesia, Batam-saari 25.-28.10.2011

Oli aika hyvästellä mielihyvin Singaporen pilvenpiirtäjät konttoreineen ja suoriutua Indonesian puolelle väljemmille vesille ja vihreämmille nurmille. Metrolle taablatessamme leikittelimme ajatuksella vaihtoehtoisen päivän viettämisestä Ruskeasuolla ja Pasilassa toimistorottina. Suoranaista ikävää ei siihen suuntaan ihan päässyt syntymään.

Olimme etukäteen tutustuneet Batamin golftarjontaan ja päädyimme Palm Springs golf & beach resortin pakettiin, joka sisälsi majoituksen sekä muutaman kierroksen Palm Springsin 36-väyläisellä golfkentällä. Helppoa ja yksinkertaista pakettimatkailua yhteisen harrastuksemme parissa. Ensin toki piti handlata siirtymät omatoimisesti.

Kuvittelimme olevamme kaukaa viisaita ja pakkasimme kaiken painavan rinkkoihimme, jotta paino jakautuisi järkevimmin laukkujen kantamisen kannalta. Ns. ”käsimatkareput” jätimme varsin tyhjiksi. Lähdimme matkaan jälleen varsin kätevästi aamuruuhkan tuoksinassa julkisella liikenteellä totta kai. Sarikaan ei enää haaveillut taksista vaan seurasi kiltisti Hillon intohimoista joukkoliikenteen tutkailumatkaa. Matkalla suunnittelimme koko pk-seudun julkisenliikenteen maksujärjestelmät uusiksi :)

Pääsimme mutkitta lauttarantaan. Lauttarannassa fiilistelimme hetken meren tuoksua ja täyttelimme sudokua odotellessamme check-in tiskin avautumista. Tiskin avauduttua hoidettiin asianmukaiset maastapoistumisrituaalit ja muu rajatauhka. Laukkumme nostettiin hihnalle, jonka kuvittelimme olevan turvatarkastus. Varmaan se oli sitäkin, mutta samalla laukkumme rullaantuivat hihnaa pitkin pimeyteen ja tilalle saimme ylipainolaskun painavista rinkoistamme. Kas kummaa saimmekin maksaa aamuisesta viisaudestamme J

Laiva oli normaali noin 50 henkilölle tarkoitettu vesibussin oloinen hökötys, jossa on myös kannella istumapaikkoja. Tällä featurella ei sinänsä ole merkitystä, sillä kannelle ei ole mitään asiaa matkan aikana. Muuten olisi ollut kivat kansipaikat. Matka istuskellaan kiltisti sisällä numeroiduilla paikoilla ilmastointi täysille väännettynä totta kai. Televisiossa mouruaa joku hervottoman levoton Bollywood-elokuva, joka on tietenkin paikallisella älämölöllä ilman tekstityksiä. Volumenappi on myös jämähtänyt varmuuden vuoksi kaakkoon, jotta huonokuuloisemmatkin kuulevat varmasti ja heikkohermoiset alkavat taatusti kaivella rauhoittavia. Omia musiikkivehkeitä on turha kaivaa esiin, koska lopputuloksena olisi kaksinkertainen kuulovaurio.

Muutaman tunnin ryöpytyksen jälkeen rantauduimme Indonesiaan Batam-saarelle. Golfkenttä näkyi jo! Terminaalissa hankimme viisumit dollareilla ja muutoin rajamuodollisuudet olivat varsin leppoisat. Muodollisuuksien jälkeen alkoi tyypillinen indonesialainen röykytys. Indonesialaisilla on käsittämätön taito saada sekava härdelli aikaiseksi, jossa väkisin tulee itsellekin kiireinen olo. Olimme muutamassa minuutissa kulkeneet hotellihenkilökunnan avustamina terminaalin läpi ja istuimme heti kohta minimalistisessa pikkupakussa taipaleella kohti hotellia. Kaupassa tai automaatilla käynti olisi ollut täysin mahdotonta tällä laukkavauhdilla. Ennen lähtöä vielä joku tuli pyytämään maksua rinkkojemme kantamisesta laivasta hotellille. Hauskaa sinänsä, että emme olleet niitä sitten Singaporen nähneetkään, joten olimme tietämättämme tainneet ostaa terminaalista laukunkuljetuspalvelun. Jouduimme kieltäytymään maksusta vedoten älyttömään kiireeseen, jolta emme päässeet kipaisemaan automaatille. Meillä ei siis ollut paikallista valuuttaa lain, mistä myöhemmin seurasi erinäisiä tapahtumia.

Puolentunnin höykytyksen jälkeen olimme turvallisesti resortissamme ja saimme käyttöömme ikioman golfauton, jolla saimme huristella melko lavealla alueella kolme päivää. Kurvasimme rivitalomme eteen ja majoitumme ensimmäiseen huoneeseen. Mielestämme olemme olleet huoneiden suhteen kohtuullisen vaatimattomia, mutta tämä huone oli meille liikaa. Lattia muistutti lähinnä hiekkarantaa ja kurkatessamme peiton alle löysimme veriset lakanat!  Miten huone voi olla siivoamatta, kun olimme hotellin ainoat asiakkaat?

Sarin synttärit

Aurinkoinen päivä vietettiin golfkentällä. Kenttä oli hyvässä kunnossa ja kaikin puolin miellyttävä kokonaisuus. Pelikin sujui erittäin hyvin siihen ensimmäiseen romahdukseen asti, jolloin luonnollisesti pohdittiin mailojen kotiin lähettämistä. Onneksi ajatukset olivat hetkellisiä ja tämän tyyppiset väliaikaiset ajatukset kuuluvat oleellisesti golfin luonteeseen.

Pelin jälkeen suuntasimme hiekkarannalle uintiaikeissa. Uinti jäi kuitenkin ajatuksen tasolle, sillä rantaan oli ajautunut jonniin verran sandaalia sun muuta roinaa ämpäreistä erinäisiin astioihin. Hämmentyneinä ihmettelimme, miksi mereen heitetään niin tolkuttomia roskamääriä?

Illalla lähdimme juhlistamaan Sarin 25-vuotissynttäreitä totuttua iisimmin. Juhliin oli kutsuttu perinteisen 10 tyttöystävän sijaan yksi mies. Onneksi kyseisellä kunniavieraalla ei ollut muuta menoa ja hän pääsi osallistumaan ”juhliin”. Kello oli jo melko paljon ja hotellimme sijaitsi keskellä metsikköä noin 30 kilometrin päässä lähimmästä ns. kaupungista, joten päätimme illallistaa hotellimme ravintolassa. Se ei kuitenkaan onnistunut, sillä olemattomasta asiakasmäärästä johtuen hotellimme ravintola oli kiinni. Vaihtoehdot olivat siis vähissä. Kaiken kukkuraksi meillä ei ollut edelleenkään paikallista rahaa, koska emme sitä yrityksistä huolimatta saaneet nostettua edes hotellimme respasta. Joten pummimme kyydin läheiseen Batam View hotelliin.

Söimme illallisen Batam View -hotellin ravintolassa ja perinteisesti synttäreillä nautitut omatekoiset useat mansikkamargaritat vaihtuivat yhteen limedrinkkiin. Illallisen jälkeen löysimme hotellin pihalta häkkejä, joissa notkui verhojen takana papukaijoja iltalevoillaan. Pidimme hetken hauskaa ja opetimme siivekkäille suomea. Papukaijat heräilivät ja innostuivat esittämään meille erinäisiä temppuja. Hauskuus kuitenkin loppui lyhyeen kun hotellin portieeri tuli ystävällisesti ilmoittamaan ettei nukkuvia papukaijoja olisi saanut missään nimessä herättää.  Näimme siis parhaaksi poistua vähin äänin alueelta.

Ilta jatkui Apollon yökerhon sijaan biliksen merkeissä hotellimme aulassa. Saimme seuraamme myös hotellin työntekijän, jonka tyhjät työpäivät koostuivat selvästikkin biliksen peluusta taidoista päätellen. Yhteistä kieltä meillä ei tietenkään ollut, joten säännöt käytiin läpi käsimerkein. Perinteisen aamuneljän sijaan menimme puoliltaöin onnellisena untenmaille, jotta aamulla jaksaisimme taas kiroilla golfkentällä huonoja lyöntejä ja fiilistellä sattumaosumia.

Vietimme Batamissa vielä muutaman päivän pelaillen Palm Springissä ja onnistuimme vielä hankkimaan muutaman ongelman käteisvarojemme puuttumisen seurauksena. Caddiet olivat kentällä pakolliset, joten auttamattakin siitä syntyi mielipahaa ja eripuraa kun joutuivat tekemään työtä ilman tippejä. Tosin osa ei niitä kyllä olisi ansainnutkaan. Ehdotimme väliin, että maksaessamme golfmaksut kortilla veloitettaisiin samalla myös mailapoikien tipit ja he maksaisivat liksan suoraan caddieille käteisenä. Kyseinen mullistava ajatus ei tietenkään käynyt päinsä, sillä kirjanpito menee tunnetusti aivan sekaisin…No, kirjanpitovastaavamme ei tätä kohtaa ihan hiffannut .Muutenkin totesimme, että Indonesia on valovuosien päässä paperittomasta taloushallinnosta.

Batamilta lähdimme valuttelemaan kohti Malesiaa ja Kuala Lumpuria perjantaina 28.10. loppuiltapäivästä heti nautitun golfkierroksen ja päivällisen jälkeen. Matkaketju vaati hieman ennakkosuunnittelua, mutta vain hieman. Sihtasimme taas yöbussiin, jolla säästää paitsi toimintapäiviä myös majoituskustannuksissa. KL:ssa tarkoitus oli moikata Tiomanilla tapaamaamme Martinia ja tietysti luoda pikakatselmus Malesian pääkaupunkiin.

Minimoidaksemme odotteluajan Singaporessa ajoitimme itsemme perjantai-illan viimeiseen lauttaan. Sari otti vielä Batamin satamassa valokuvia terminaalin sisätiloihin tunkeutuneesta apinasta. Ilmeisesti koska ei oltu kysytty apinalta lupaa kuvaamiseen,  hikeentyi karvakädellinen tästä epäasiallisesta toiminnasta  täysin ja riehaantui hillittömään elämöintiin.

Episodista selvittiin hengissä ja apina myös. Indonesian vierailu jäi tällä erää melko ohueksi, mutta meillä on vakaa aikomus palata vielä matkamme myöhäisemmässä vaiheessa Indonesian maille säätämään.

Leave a Reply

Your email address will not be published.