Muutamia täsmähavaintoja Ho Chi Minhista

Epämääräisiä tunteja Ho Chi Minhissa 11.12. ja 17.12

Vaikka emme viettäneet Saigonissa yötäkään, voimme todeta kaupungin olevan yksi matkamme mieleenpainuvimmista ellei vähintään kiintoisimmista metropoleista. Etelä-Vietnamin reissuillamme piipahdimme pariin otteeseen pitstopinomaisesti Saigonissa, jossa elämänmeno oli varsin väkevää ja suurkaupungin alkukantainen syke käsinkosketeltavan näyttävää. Kiteytämme seuraavaan listaan keskeiset havaintomme ja toimemme suurkaupungin elämisen meiningistä ja melskeestä.

1.    Hurjan vilkas liikenne ja ylikaoottinen liikennekulttuuri.  Kaupungissa on eniten mopoja ever ja mopotorvien valmistajatehtailla pyyhkii taatusti hyvin. No asiaan. Toisin kuin voisi kuvitella, nopea kadun ylitys ei ole ollenkaan suositeltava tapa läpäistä tiheä liikennevirta. Oikea tapa edetä on  valua liikenteen sekaan uljaasti ja kävellä kadun yli hitaasti ja päättäväisesti. Ei kannata välittää, että molemmilta puolilta suihkii koko ajan kymmeniä ellei satoja mopoja.

2.    Kauppa se on joka kannattaa mutta ei aina käy kuin siimaa. Käytiin megatiheillä markkinoilla. Tingittiin ja todettiin, että näennäisen vapaa kilpailu ei itse asiassa toimi kovinkaan hyvin. Ilmeisten kartellipiirien hinnoittelumekaniikka ontuu, kun kukaan ei myy eikä kukaan osta. Lisäksi kauppahallissa kärjistyivät kauppiaskannan alkukantaiset käytöstavat, kun aggressiivinen myyjäkanta roikkui konkreettisesti hihassa. Jos kauppoja ei synny, lasketetaan niskaan kasa solvauksia tai näytetään ainakin äärihapanta (pH<3) naamaa.

3.    Ukottajien kantaolento on kusetettavissa. Kun olet sata kertaa tullut taksisuhareiden huijaamiksi, on joskus hyvä antaa takaisin. Näin kyykytät taksikuskia osa 1: sovitaan hinta etukäteen mutta pyydä laittamaan varoiksi mittari päälle, jotta voidaan ”ihan mielenkiinnosta tsekata kuinka paljon poiketaan etukäteen sovitusta kiinteästä hinnasta”. Kun mittarikertymä sitten määränpäässä näyttää melko paljon arvioitua enemmän, on helppo nojata ensiksi sovittuun kiinteään hintaan ja vedota ristiriitatilanteessa kielimuuriin tai muuhun molemminpuoliseen ymmärrysvajeeseen. Taksikuski meinasi kenttäkokeessa repiä pelihousunsa, mutta kerrankin vietiin kusettajaa. Halpamaista huvia.

4.    Lentokenttäruokailijat uusi ilmiö. Bongasimme muutamia kentän ulkopuolella useita vilttien päällä ruokailleita ryhmiä ilmeisesti vasta matkalla halpalentoyhtiön siiville. Lahjoitimme heille parit ylimääräiset pullovedet, mistä vietnamilaiset olivat suunnattoman onnellisia. Me ruokailimme sisäpuolella ikkunan.

5.    Tärkeitä päivityksiä on saatavilla. Päivitimme vastoin ennakko-odotuksia matkaraamattumme elikäs Lonely Planetin South East Asia On A Shoestringin noin kymmenen vuotta uudempaan painokseen. Maksoimme katumyyjälle ilmeisen aidosta kopiosta vitosen (uusi 30 $), eikä niteessä edes vilise pitkiä jaksoja samoja sivuja. Vaihdoksen myötä havaitsimme, että matkaoppaat happanevat itse asiassa melko pian ja niihin pitäisi kyllä laittaa parasta ennen -leima.

6.    Tunnelman kohottaja. Olimme muutamien kaootisten tuntien jälkeen erittäin valmiita reissun kahdeksannelle lennolle kohti Laosia!

Leave a Reply

Your email address will not be published.